KALLIIT KYNNET
”Se on sitten 15 euroa,
kiitos”, ilmoittaa pieneläinhoitaja leikattuaan cockerspanieli Tiituksen
kynnet. No, se on pieni hinta siitä, että on omat sormet tallella, miettii
Jarno lompakkoa kaivaessaan. Tosin voisihan sen 200 euroa vuodessa muuhunkin
laittaa. Jos Tiitus elää 15-vuotiaaksi, tulee pelkän kynsienleikkuun
hinnaksi sen elämän aikana 3000 euroa. Ei herranen aika, sehän on vanhassa
rahassa 18 000 markkaa, Jarno kauhistuu. Tähän asiaan on saatava muutos ja
nopeasti, hän päättää marssiessaan ulos eläinlääkäristä.
ITSESTÄÄNSELVÄÄ
Helpointa koira on totuttaa
ihmisen käsittelyyn heti pentuna. Kokeneet koiraihmiset pitävät tätä asiaa
itsestään selvänä ja siksi se jää valitettavan usein mainitsematta uusille
pennunostajille. Hoitotoimenpiteitä ei tule automaattisesti tehtyä pennun
kanssa, sillä sen turkki on lyhyempi, eikä takkuunnu samalla tavalla kuin
aikuisen koiran, joten ei välttämättä tule mieleen harjata sitä vain
harjoituksen vuoksi. Hampaisiin alkaa muodostua hammaskiveä vasta
vanhempana, joten niiden puhdistaminenkaan ei ole ajankohtaista muuta kuin
tulevaisuutta varten. Hyvässä lykyssä pentu pysyy vielä puhtaanakin, jolloin
sitä ei tarvitse edes pestä. Moni tärkeä asia jää totuttamatta, kun siihen
ei ole sillä hetkellä tarvetta. Hoitotoimenpiteitä tulisi kuitenkin
harjoitella pennun kanssa viikoittain, jotta vältetään ongelmat myöhemmin.
RAHAN SÄÄSTÖÄ
Hoitotoimenpiteitä kannattaa
pentuaikana harjoitella paitsi oman kukkaron ja sormien takia, myös
eläinlääkäri-, näyttely-, koe- tai kilpailukäyntejä varten. Mitä nuorempana
pennun totuttaa ihmisen käsittelyyn, sitä helpommalla pääsee. Pentu tulisi
totuttaa turkin kampaamiseen, pesemiseen ja kuivaamiseen, tassujen
pyyhkimiseen, kynsien leikkaamiseen sekä korvien, silmien ja hampaiden
tutkimiseen ja hoitoon. Jotkut rodut vaativat vielä trimmaukseenkin
totuttamisen. Koiran tulisi antaa nostaa itseään ja osata olla paikallaan,
kun sitä kosketaan ja tutkitaan joka puolelta. Erityisesti urosten takapää
on herkkä paikka, joten urokset tulee totuttaa kivesten tarkistamiseen.
Hoitotoimenpiteet maksavat ammattilaisen tekemänä 5-40 e kerralta, joten on
iso säästö opetella tekemään ne itse.
HAMPAIDEN KATSOMINEN
Totuttaessasi pentua käsiteltävänä
olemiseen, älä pidä siitä väkisin kiinni. Kaikki pakottamalla suorittamasi
hoitotoimenpiteet tulevat olemaan koiralle epämiellyttäviä tapahtumia, joita
se alkaa vältellä. Syötä toisesta kädestäsi makupalaa ja nosta toisella
kädellä samaan aikaan pennun huulia. Älä siis varsinaisesti yritä katsoa
hampaita, vaan totuta pentu ensin huulien nostamiseen ja ikenien
koskettamiseen. Kun pentu ei väistele kosketuksiasi, pyydä vieraita ihmisiä
tekemään sama harjoitus, sinun syöttäessäsi namipalaa. Monen koiran mielestä
tupakoitsijan sormet maistuvat pahalle, joten jos et itse polta, niin
harjoittele säännöllisesti myös tupakoitsijan kanssa. Hampaiden katsominen
ja putsaaminen on myöhemmin helppoa, kun koira on tottunut suuhun koskeviin
sormiin.
KYNSIENLEIKKUU
Koirien kynnet pitää, niiden
kulumisesta riippuen, leikata noin kolmen viikon välein. Hoida
kynsienleikkuu aluksi pennun nukkuessa. Jos se herää ja yrittää pois tai
alkaa rimpuilla, odota kunnes pentu rauhoittuu ja vie sakset vielä kerran
lähelle kynttä, vaikka et leikkaisikaan. Kehu pentua rauhallisesta
käytöksestä ja päästä se menemään. Kerran rimpuilullaan sylistä päässyt
pentu yrittää samaa konstia jatkossakin ja lisää rimpuilua seuraavilla
kerroilla. Jos pentu on hereillä, on parempi leikata alussa vain muutama
kynsi kerrallaan, jotta pentu ei opi tämän toimenpiteen kestävän
ikuisuuksia. Kynsienleikkuu on lyhyt hetki, jonka jälkeen saa namipalan ja
pääsee taas juoksentelemaan. Liian pitkät kynnet aiheuttavat vaikeuksia
liikkumiseen, joten kynsien lyhyenä pitäminen on välttämätöntä.
TURKIN HOITO
Useimpien rotujen edustajia ei
tarvitse pestä kuin muutaman kerran vuodessa, ellei koira erityisesti
likaannu jossain. Jottei peseminen muodostuisi myöhemmin ongelmaksi, voi
pentua suihkutella pelkällä vedellä samalla kun syöttää sille herkkupaloja.
Suihkuhuoneesta voidaan tehdä mukava paikka käymällä siellä silloin tällöin
leikkimässä pennun kanssa tai antamalla sille siellä ruokaa. Turkin
hoitoakaan ei tarvitse tehdä heti kamman kanssa, vaan harjoittelun voi
aloittaa silittämällä koiraa esimerkiksi harjan piikittömällä
päällispuolella. Pentua voi myös ”kuivata” pyyhkeellä silloin tällöin,
vaikka se ei olisikaan märkä. Jos aiot myöhemmin käyttää kuivaamiseen
hiustenkuivaajaa, totuta pentu ensin pelkästään kuivaajan ääneen laittamalla
se hurisemaan pennun syödessä tai leikkiessä kanssasi.
TUTKI KOIRAA
Totuta pentu myös korvien ja
silmien tutkimiseen. Venytä hieman alaluomea, kääntele korvia ja koskettele
korvien sisäpintaa. Tarkista pennun anturoiden kunto, varvasvälit ja
kynsivallit. Monien uroskoirien vaiva on esinahantulehdus, joten opeta pentu
olemaan selällään, kun tutkit sen vatsapuolta. Tarkista koiran ihon kunto,
jotta huomaat jos siihen tulee muutoksia, kuten kuivumista ja hilseilyä.
Kesäisin on tärkeää tutkia koira säännöllisesti punkkien varalta. Punkkeja
koira saa varsinkin saaristossa ja korkeista heinikoista. Punkit poistetaan
käyttämällä esim. punkkipihtejä. Punkit aiheuttavat tulehduksia, paiseita,
ehrlichia -bakteeria ja borrelioosia, jonka merkkinä on suureneva punainen
ympyrä kiinnittymiskohdan ympärillä.
APUA TIITUKSELLE
Tiitus oli saanut kynsienleikkuukammon nuorena, kun Jarno oli leikannut
vahingossa liikaa ja osunut kynnen hermoon. Verta tuli paljon ja Jarno
pelästyi itsekin. Seuraavalla kynsienleikkauskerralla Jarno oli epävarma ja
Tiituskin hermostui entistä enemmän. Leikkuukerrat harvenivat Tiituksen
vastustaessa toimenpidettä tiukasti. Kun Tiitus ensimmäisen kerran puri
Jarnoa välttääkseen kynsienleikkuun, antoi Jarno homman muiden vastuulle.
Päätettyään lopulta selvitä toimenpiteestä itse, Jarno alkoi totuttaa
Tiitusta ensin kynsisaksiin eri tilanteissa, joissa se oli iloinen, kuten
Jarnon tullessa kotiin ja etsimisleikkien yhteydessä. Hän totutti Tiituksen
uudestaan myös kynsien kosketteluun ilman saksia. Tästä edettiin kynsien
koskettamiseen saksilla, kynnen ottamiseen saksien väliin ilman leikkaamista
ja lopulta itse leikkaamiseen.
Kirjoittaja: Janita Leinonen Julkaistu Koirapostissa |
